Kasviproteiini, mitä se todellisuudessa edes on?
Hamppua, hernettä, härkäpapua, kvinoaa vai jotain muuta?
Lähes kaikki eläinperäiset tuotteet on mahdollista korvata kasviproteiineilla! Köökin vinkkien avulla opit parhaat niksit uusien raaka-aineiden käyttöön.
Hamppu
Hampunsiemeniä voi sekoittaa esim. salaattien, smoothien, puurojen tai lämpimien ruokien joukkoon pähkinöiden ja muiden siemenien tapaan. Kokonaisista siemenistä voi tehdä myös hamppumaitoa. Hampunsiemenistä puristettua öljyä puolestaan voi käyttää salaatinkastikkeiden pohjana, leivontaan tai lisätä salaattiin ja ruokiin sellaisenaan. Hamppuöljyä ei kuitenkaan tulisi käyttää paistamiseen, sillä korkea lämpö saa öljyssä aikaan muutoksia ja vitamiinien hajoamista. Hamppuproteiinijauheet ovat luonnollinen vaihtoehto lisäproteiiniksi esim. smoothien sekaan tai sosekeittoon. Hyviä rasvahappoja sisältävä hamppu on varsinainen terveyspommi. Hampunsiemenissä on proteiinia 20–25%, rasvoja 25–30% sekä 10–15% liukenematonta kuitua. Monityydyttymättömien rasvahappojen osuus hamppuöljyssä on jopa 76%, kun taas tyydyttyneiden ja kertatyydyttymättömien rasvahappojen määrät ovat noin 12%. Omega-6 ja omega-3-rasvahappojen suhde hampunsiemenissä on 3:1. Hamppuproteiinijauhe on erittäin laadukasta, sillä se sisältää hyvässä suhteessa kaikkia ihmiselle välttämättömiä aminohappoja.
Hamppu ei vaadi kasvinsuojeluaineita, koska se yleensä peittää alleen rikkakasvit, eikä sillä ole Suomessa luontaisia tuholaisia. Hamppu toimii myös maanparantajana, sillä sen suuret juuret porautuvat syvälle maahan kuohkeuttaen maaperää.
Hamppu (Cannabis sativa) on yksi vanhimmista viljelyskasveista maapallolla. Nykyään hamppulajikkeita on monia ja elintarvike-, kosmetiikka- ja vaateteollisuutta varten jalostetut hamppulajikkeet eivät sisällä laittomia, päihdyttäviä ainesosia. EU säätää ja valvoo näiden lajikkeiden kasvatusta.
Härkäpapu
Virnoihin kuuluva härkäpapu on yksi maailman vanhimmista viljelykasveista ja yhtä nykyäänkin se sopii hyvin viljelykiertokasviksi. Kokonaiset härkäpavut vaativat useamman tunnin liotusajan (esim. yön yli) ja sen jälkeen noin tunnin keittoajan. Rouheet ja jauhot kypsyvät nopeammin eikä niitä tarvitse liottaa ennen valmistusta. Härkäpapu sisältää luontaisesti haitta-aineita, jotka saattavat ehkäistä ravintoaineiden imeytymistä ja hyväksikäyttöä sekä aiheuttaa osalle ihmisistä vatsavaivoja. Huolellinen liotus ja pitkä valmistusaika ehkäisevät haittavaikutuksia.
Härkäpapua on saatavilla niin jauhona, rouheena, paahdettuna, kokonaisena ja pidemmälle jalostettuina tuotteina. Mikäli haluat korvata härkäpapurouheella jauhelihaa, voit käyttää puolet vähemmän härkäpapurouhetta kuin jauhelihaa. Härkäpavun maustamiseen sopivat esimerkiksi chili, hapanimelä sekä tuoreyrtit.
Kvinoa
Proteiinirikas kvinoa on mainio lisuke ja sopiikin erityisen hyvin korvaamaan perunaa tai riisiä, tai täydentämään salaatteja tai laatikoita. Luontaisen gluteenittomuutensa vuoksi se sopii hyvin keliaakikon ruokavalioon korvaamaan viljoja ja hyvän aminohappokoostumuksensa vuoksi se on oiva komponentti myös kasvisruokavalioon. Kvinoa on alun perin kotoisin Etelä-Amerikasta mutta on viime vuosina rantautunut viljelyyn myös Suomessa. Kotimainen kvinoa eroaa rakenteeltaan tuontiraaka-aineesta ja vaatii hieman erilaisen käsittelyn. Ulkomaalaista kvinoaa keitetään huuhtelun jälkeen noin 15 minuuttia, kun taas helposti puuroutuvan kotimaisen lajikkeen voi huuhtelun jälkeen valmistaa höyryttämällä muutaman minuutin ajan. Huuhtelu on tärkeää, jotta siemenen pinnalla olevat kitkerät saponiinit poistuvat.
Sinilupiini
Sinilupiini on elintarvikekäyttöön soveltuva erinomainen ruokakasvi toisin kuin tien pientareilla viihtyvä paremmin tunnettu myrkyllinen komealupiini. Sinilupiini sopii erinomaisesti korvaamaan vehnäjauhoja ja sitä voi käyttää kananmunan korvikkeena. Sinilupiinijauho on miedosti herneen makuinen, mutta leivonnaisissa maku häviää ja peittyy mausteiden alle. Sinilupiini on luontaisesti gluteeniton, mutta tällä hetkellä markkinoilla olevat tuotteet myllätään usein samoissa tiloissa muiden viljojen kanssa, jolloin gluteenittomuutta ei pystytä lupaamaan. Sinilupiinilla on erinomaiset ravintoarvot eikä se vaadi välttämättä kuumennusta. On kuitenkin tärkeää huomata, että pähkinäallergikot voivat saada sinilupiinista oireita. Sinilupiini on loistava kasvi maanparannuksen ja typensidonnan näkökulmasta.
Herne
Herne on perinteinen suomalainen viljelykasvi, jossa on korkea proteiinipitoisuus. Herneen edullisuus ja korkea proteiinipitoisuus tekevät siitä hyvän kasviproteiinin lähteen. Ruoanlaitossa käytetään useimmiten silpohernettä, kun taas naposteluun käy kotipuutarhoistakin tuttu sokeriherne. Tuoreet ja pakasteherneet ovat maukas lisä salaatteihin ja lämpimien ruokien lisäkkeeksi. Kuivatuista silpoherneistä puolestaan valmistuu perinteinen hernekeitto, jossa tyypillisen sianlihan voi mainiosti korvata esimerkiksi härkäpapurouheella. Hernekeiton lisäksi herne taipuu myös muuhun ruoanlaittoon; esim hernerouhetta- ja jauhoja voi käyttää ohukais- tai leipätaikinassa tai niistä voi näppärästi pyöräyttää juuresraasteen kanssa kasvispihvit tai –pyörykät.
Pellava
Öljypellavaa viljellään pääasiassa pellavansiemenöljyn valmistukseen, mutta myös kokonaisia sekä rouhittuja siemeniä on markkinoilla. Pellavansiemenet sopivat hyvin salaattien lisukkeiksi sekä jugurtin ja smoothien sekaan. Ruokavirasto ohjeistaa, että pellavansiemenien käyttö tulisi rajoittaa 2-4 ruokalusikalliseen päivässä, sillä pellava sitoo maaperästä kadmiumia, joka on suurina pitoisuuksina haitallista munuaisten toiminnalle.
Tattari
Tattari on raparperin sukulainen, yksivuotinen ruohokasvi. Kasvi tunnetaan myös nimellä viljatar. Se on luontaisesti gluteeniton ja soveltuu käytettäväksi kuten vilja. Tattaria löytyy kauppojen hyllyiltä jauhoina, hiutaleina, rouheina, suurimoina ja pastana.
Tattarin mesi on mehiläisten mieleen. Tattarihunajassa on kevyen maltainen ja paahteinen maku.